Kiitos siitä, että piristätte minua. Otin neuvosta vaarin. Soitin kaverille, lähden illalla lenkille, koska sain seuraa. Hah, saa nähdä kestääkö huomiseen tämä..ja rupesin tekemään ruokaa, kun ajattelin, että ei ole tervettä olla syömättä mitään. Laskin kaverin neuvon avustuksella eilistä kulutustani ja energiavaje/kalorivaje on mulla joka päivä melkein 1000 kcal luokkaa ??? WTF? (ihan mahtava teini-ilmaisu) Just, ehkä pitäis ruveta syömään ihan oikeasti, että laihtuis niin vammaselta kuin se kuulostaakin.
Ja anteeksi, että tästä tuli joku laihis-blogi. Mutta jospa sekin auttaisi, että puhun näistä asioista ihan ääneen. Tai ainakin näin tekstin välityksellä.
Mutta hauskinta tässä on se, että kissat istuu tällä hetkellä uunin edessä ja tuijottaa sinne hämmentyneen näkösenä "mitä hittoa tuolla tapahtuu, ruokaa uunissa?" Kertoo ehkä jotain siitä, että minä en kauheesti kokkaile normaalisti....buahaahaa :) Repesin äsken ihan totaalisesti, kun näin noiden karvanaamojen ilmeet :) On ne ihania.
5 kommenttia:
Nii sehän menee jotenki silleen, että jos syö vähän ja harvoin/epäsäännöllisesti nii sit kroppa aattelee, et ei sitä seuraavaa ruokaa oo tulossakaan. Jolloin elimistö ja aineenvaihdunta menee paastovaiheelle eikä kuluta mitään. Sit kun syö kunnolla ja säännöllisesti, niin elimistö käyttää ja kuluttaa niitä ruokarasvoja energianlähteenä, eikä säilytä vararavintona. Näin on mulle viisaammat kertonna. Eli lenkille siis ja syömään kunnolla:)
Nii ja nyt ku kirjotat aina tänne, nii ehkä se sit innostaa suakin kuntoiluprojektissa :) Tsemppiä vaan, hyviä pointteja tullu esille ja lenkkiseuraa on toisteki tarjolla!
Täällä ainaki tsempataan ihan SIKANA!!! Kävin itsekin eilen lenkillä siun puhelun inspiroimana!
Kirjoittele vaan tänne, sitä varten nämä blogit on, että saa mieltään purkaa ja voidaan täällä (ja muutenkin) tsempata sinua ihan höpsönä!!!!
Tämäkin tarjoutuu lenkkiseuraksi, kun satutaan samoille kulmille;)
Kiitos :) Siispä kirjoitan, jospa tulis tätäkin sitten päivitettyä useammin.
Ja KIITOS SUPPESENI ihan älyttömästi lenkkiseurasta, oli tosi mukavaa ja puoltoista tuntia hurahti tosi nopeesti, kun oli seuraa. Tästä tehdään joka viikkoinen tapa. Tulisipahan sinunkin kanssa nähtyä vähän enemmän, vaikka on asuttu jo moooonta kuukautta samoilla kulmilla.
Ja Tiipinkin otan lenkkiseuraksi milloin vaan, jos vaan jaksat raahautua etanavauhtia mun kanssa :)
Saman viisauden oon mieki kuullu minkä Suppe, syömättömyydellä ei immeinen laihu. Tai no totta kai laihtuu jos lakkaa syömästä, mutta yhtä rytinällä paino tulee takaski sit kun alkaa taas syödä.
Mut jes, siitä se lähtee! Liian isoa palaa älä yritä kerralla haukata (ahhihi, olenpas hauska kun keksin näin nasevan jutun!), koska into saattaapi lopahtaa senkin takia..ketäpä nyt huvittas pelkkää porkkanaa puputtaa ja himorääkkiä vetää päivätolkulla.
Kaloreiden lisäksi toki pitää seurata sitä, että MITEN ja MISTÄ ne kalorit tulee. Ruokailuvälit kannattaa pitää suht lyhyinä ja syödä pieniä määriä kerralla eikä suinkaan niin, että ensin paastotaan päivä ja sit illalla vetästään naamariin joku hillitön mega-annos ja maataan ähkyssä. Lisäksi pienetkin muutokset vaikuttaa suuresti. Esim. paahtoleivän sijaan täysjyvää, meetwurstin sijaan kalkkunaa, tavismakaronin tilalle tummaa jne.
...ja ehkä tää saarna itsestäänselvyyksistä riittää nyt tältä erää. :D
Paitsi vielä kovastipaljon tsemppiä ja muista olla itsellesi armollinen. Kuulumisia toki on kiva kuulla myös tästä asiasta!
Repesin tuolle porkkana kommentille, kun just puputin porkkanaa lukiessani :D On muuten ihan sika hyviä nämä porkkanat! :) Ja meillä on vaihettu jo pari vuotta sitten kaikki tummiin (riisit, makaroonit) ja täysjyvään ym. eli siltä kannalta asiat on jo ok. Lähinnä ongelma on se, että mä napostelen ja pitäis vaihtaa siihen, että söis kunnolla ja kun syö niin syö jotain järkevää. Totaalikieltäytyjäksi herkuista mä en rupea, se ei vaan ole mun juttu. Jotain hyvää on joskus saatava :) Mutta määriin vois kiinnittää paremmin huomiota ja pitää hedelmiä enemmän kotona saatavissa helposti. Ja niitä porkkanoita :D
Olette kamalan ihania tsemppienne kanssa. Kiitos niistä! Ja en taas voi sanoin kuvailla miten kamalasti ihanaa miestäni rakastan, kun se on ihan huippu ja kannustava. Voi hyvää päivää miten mä olen tommosen ihmisen löytäny ja vielä itselleni saanut. Oma rakas.
Lähetä kommentti