Hihitystä

Repäistiin oman rakkaani kanssa tänään oikein kunnolla ja käytiin sormus-ostoksilla. Ensimmäisen kerran tosiaan sormuksia kokeiltiin tammikuun lopulla Espoossa ja silloin myyjä oli aivan kamala. Ei sanonut koko aikana yhtään mitään, ojenteli vaan sormuksia!!! Tuli ihan pikkasen vaivautunut olo siellä..varsinkin kun elämäni ensimmäistä kertaa menin liikkeeseen sanoen "vihkisormuksia katseltaisiin" vähän ujona, niin vastauksena oli vaan tyhjä katse ja hiljaisuus! Hurraa Etelä-Suomi...

No eipä sen jälkeen pitkään aikaan tehny mieli katsella yhtään mitään..nyt sitten huomisten messujen takia kaupoissa on alet meneillään, joten sain höynäytettyä puoliskonkin mukaan. Ja TADAA, meikä osti sormuksen!!! Tai siis en ostanut vielä vaan tilasin...nyt on sitten vähän semmoinen hömelö olo, että ihanko totta se näin helposti kävi ja onkohan se nyt sitten yhtään hyvä..mutta sellainen se oli mitä olen oikeastaan aina katsellut ja vaikka hintaa on, niin on se kuitenkin laadukas ja pitäisi kestää loppu elämän. Eli timankeja sain!! Äitille piti heti soittaa, ja se vaan totesi, että "höööh, ei mullakaan ole timatteja" :D:D Mutta mulleppa tulee! :) Ja olihan se vähän kallis, mutta budjetissa pysyttiin. Ja intona täällä olen :D Yritin etsiskellä kuvaa netistä, ja jos muistan mallinron oikein niin tällainen on tulossa:

ihanuus..

Elämä on hullua :)

Ainiin, näen muuten nykyään melkein joka yö jotain unta häistä..yleensä olen nähnyt sellaista unta, missä menen naimisiin, muttei ole hajuakaan että kenen kanssa..Ja monta yötä olen nähnyt unia ex-poikaystävistä..kahjoa :D
Viime yönä näin sitten sellaista unta, että tein matikan laskuja alttarilla ennen vihkimistä kun odottelin juhlan alkamista..ja sitten lopulta kun piti lähteä eteiseen odottelemaan vihkimisen alkua, niin kaasoni ei päässytkään mun avuksi ja sitten eräs toinen ystäväni tuli mukaan ja lopulta seisottiin siellä eteisessä oven takana ja hevi-biisit pauhasi (meillä oli monta hevi-kappaletta häämarsseina) ja mietittiin siellä, että minkä biisin aikana hänen oli tarkoitus mennä sisälle ja milloin minun ja lopulta minä jäin sinne ihan yksin ja arvuuttelin, että milloinkohan mun pitäis mennä ja laahuskin oli päin helvettiä ja lopulta en saanut ovia auki...että justjust, tosi tervettä meininkiä :) :)

..

Helvetti..

Ystävilleni..

Ajattelin tulla sanomaan, että olette rakkaat ystäväni aivan ihania ja en KOSKAAN voisi kuvitella elämääni ilman teitä. Pelastatte päiväni joka hetki pelkällä olemassa olollanne ja iloitsen suunnattomasti, että saan tuntea teidänlaisianne ihmisiä. Kiitos siis siitä, että saan olla ystävänne ja toivottavasti edes joskus voin auttaa teitä yhtä paljon kuin te minua.

Kiitos kaikista nauruista ja mukavista hetkistä, kiitos myös kaikista itkuista ja suruista. Kiitos siitä, että minulla on aina joku jolle soittaa, kun on vaikeaa ja kiitos siitä, että yleensä te kaikki olette valmiita kuuntelemaan huoliani tai ajatuksiani ajasta ja paikasta riippumatta.

Kiitos tuesta ja ymmärryksestä, kiitos myös järkevistä ajatuksista ja siitä, että saatte minut joskus järkiini, jos hourailen jossain ihan muualla.

Anteeksi, että en aina ole paikalla tai ymmärrä tai kuuntele teitä kunnolla. Pyydän kärsivällisyyttä ja toivon, että sanotte minulle suoraan, jos olen teitä joskus loukannut tai en ole tarpeeksi tukena.

Tiedän, että tänään ei ole ystävänpäivä, mutta teki vaan mieli tulla kertomaan tämä teille. Anteeksi, etten muista sanoa näitä asioita tarpeeksi usein ja silloin kun olisi aihetta.

Olette minulle tärkeitä.

Hengitys helpottuu..

Hahaa!

Hääjärjestelyt etenee! Bändihän meillä siis on jo (onneksionneksi!), mutta muu onkin ollut sitten ihan levällään. No viikonloppuna tuli tarjous sieltä paremmasta juhlapaikasta joka olikin varsin hyvä! Eli hintoja olivat laskeneet ja tulleet vastaan ja oikeasti rupesi vaikuttamaan ihan hyvältä. Mennään sinne ehkä käymään tässä joku päivä lähiaikoina porukoiden kanssa..ja tänään eräs harrastelijavalokuvaaja otti yhteyttä ihan itse ja tarjosi meille kuvausta! Hehee, lupasi lähetellä vähän kuviaan näytille, joten ehkä sekin murheen aihe etenee..toivotaan.

Jospa tässä kohta voisi jo hengittää vähän vapaammin :)

Avautumista.

Varoitus: tulossa hömpötystä ja avautumista ja stressiä. Jos ei sitä pää kestä, älä lue :)

MIKSI ihmisen pitää mennä naimisiin? No tietenkin siksi, että toista rakastaa hirrrrrmusti ja haluaa oikeasti olla sen ihmisen kanssa ainaainaaina, ja koska lukee lakijuttuja ja on muutenkin vanhanaikainen ihminen niin muut ajatukset ei sitten tule kysymykseenkään.

Noniiin...MIKSI ihmisen pitää järjestää häät? No eihän niitä olekaan pakko järjestää, mutta koska olisi mukava juhlia tätä iloista asiaa kaikkien tärkeimpien ihmisten kanssa oikein kunnolla eli siksi ne järjestetään.

MIKSI ihmisen pitää sitten järjestää häät niin helkkarin isolle porukalle, että pitää mennä jonnekin hevonkuuseen juhlimaan ja ei osaa ikinä päättää että kumpi paikka ois parempi ja oisko sittenkään ja MIKSI toiset ihmiset pitää ottaa huomioon niin paljon, miksi ei vain voi tehdä ja mennä just niin kuin MEISTÄ tuntuu hyvältä. Tuo minua niin paljon parempi puolisko osaa ottaa rennosti ja sanoo, että "ihan sama, jos ei ihmisiä kiinnosta tulla niin olkoon tulematta, meidän juhlat" ja periaatteessa oikeessa on, mutta silti minä muitakin mietin...tyhmä kun olen. SIIIIISPÄ en osaa valita upean ja mahtavan paikan sekä järkevämmän ja halvemman paikan välillä. Mennäkkö naimisiin siellä, mikä vähän värisyttää ja on AIVAN mielettömän kaunis paikka ja juuri semmoinen mitä ollaan haaveiltu vai siellä joka on ihan jees paikka, jossa on halvempi ruoka ja muutenkin halvempaa vieraidenkin kannalta mutta joka on sitten kauempana ja sinne on vaikeampi päästä.

MINÄ EN TIEDÄ.

Hirviö-morsian kohtaus lähestyy:):) Ja tietysti jään miettimään tämmösiä asioita silloin, kun huomenna ois tentti ja pitäis ajatukset keskittyä toimintolaskennan syövereihin..(tähän voi tietty sanoa, että osaako rakas tiipiseni kertoa mitä on toimintolaskenta ihan silleen vaan yhdellä lauseella?)

Eilen illalla sain taas ahdistuskohtauksen ja miehellä meinas mennä hermo, kun se halus vaan nukkua..eikä vastailla minun kysymyksiini elämän tarkoituksesta. Jepjep. Ehkä siis ihan hyvä, että mennään huomenna kotiin niin voin purkaa tätä äidin kanssa. Äitini voi koota näistä aatuksistani jotain järkevää. Toivottavasti.

Mutta nyt lähden suihkuun..sitten seuraamaan torstain hääohjelma-putkea..jepjep, elämää mulla on:)

p.s. viimeinen antibioottikuuripäivä tänään..saa nähdä mitä viikonlopusta seuraa. Jännityksellä odotan mätänenkö kokonaan pois maan päältä vai lähteekö vain hampaat irti..