Onneksi on taas uusi päivä. Vaikka meni kyllä viikonloppu ihan pipariksi. Olin suunnitellu noita kouluhommia valmiiksi, mutta enhän mä sitten paljon mitään saanu aikaseksi. Noh, jotain aloitin, mutta huominen ja ensi viikko tuli kyllä silti vähän liian nopeasti. Toisaalta on enää pari päivää yksin oloa ja sitten olen taas kaksin=)Heh..se piristää mieltä kyllä aina kummasti.
Huomisesta on tulossa tosi rankka päivä. Pitäis jaksaa evil-hampilääkärikin ja kaikkea. Ja pääsee kotiin vasta yöllä. Ei kiva. Missäköhän välissä sitä tenttiin lukisi? Lukeminen on tietysti yliarvostettua, mutta kuitenkin=) Jos yrittäisi välillä olla kiltti opiskelijatyttönenkin, eikä vaan haahuilla kaikkea muuta.
En muuten ymmärrä miten semmoset ihmiset, jotka juhlii joka viikko melkein joka ilta, jaksaa vielä opiskellakin? Ja ne pärjää koulussa vielä ihan hiton hyvin!! Ja meikäläinen möllöttää vaan kotona illasta toiseen ja joka kerta jännään ihan paniikissa pääsinkö tentistä läpi vai en? On se outoa. Toisaalta ehkä ne käyttää sitten aikansa jotenkin paremmin. Meikäläinen vaan möllöttelee..ehkä siinä on se syy.
Nyt kömmin kyllä moikkaamaan nukkumattia pitkästä aikaa näin aikaseen siitäkin huolimatta, että se on näyttäny mulle koko viikon NIIN älyttömiä unia, ettei ole mitään rajaa. Yritän samalla olla ajattelematta, että miun kulta on taas (tai oikeestaan pitkästä aikaa) valvomassa järjestystä koko yön. Toivottavasti se saa olla turvassa eikä mitään satu. Sekin aina mietityttää, että tommosen ammatin kun toinen valitsee, niin saan olla koko elämän varmaan ihan paniikissa yöstä toiseen. Kyllähän siihenkin tottuu ja turtuukin, mutta on siinä semmonen pieni pelko koko ajan olemassa. "Entä jos?" -kysymyksiä risteilee. Vielä toistaseksi on saanu nukkua yönsä rauhassa, kun ei ole sattunu mitään karmeeta (eikä toivottavasti koskaan satukaan). Mutta jos työstään tykkää, on sitä tehtävä vaikka mikä tulisi. Ja kyllä mie siitä hirveen ylpeä olen joka päivä. Joten silloin kestää pienen pelonkin.
Kunhan tulet vain ehjänä kotiin. Minulla on ikävä.
Hyvää yötä kaikille.
3 kommenttia:
Heispa
voisit kyllä tulla joskus möllöttelemään tänne munkin luo iltaisin!
Sais käyvä kylässä ja silleen...*vinkvinkivink* :P
noniinpä...voi jestas...siitä on jo niin sata vuotta kun viimeksi olen sunkin luona kyläillyt, että hävettää jo niin paljo niin siksi ei tule käytyä. Kuulostanko oudolta?Jep. Mutta, lennätkö takapuolellesi jos sanon, että käykö että tuun huomenna(eli oikeestaan tänään) käymään? hyvä. miepä tuun.
Sorpanderi, olin siis kerennyt salakavalasti karata tuonne toiselle puolelle Suomea. Mutta otetaan uusi yritys, kuhan keretään :)
Lähetä kommentti