Aargh

Istumajärjestys.

Tarvitseeko enempää sanoa? *repii hiuksia päästään*

Juma

Perkele. Sain lainopin analyysiseminaarista ja vaivalla vääntämästäni esseestä arvosanaksi 5/5!! Ja olin ihan paniikissa kirjoittaessani sitä, kun en ollut kirjoittanut oikeudellista tekstiä varmaan vuoteen.

Nyt olen todella hämmentynyt..

Karvavauvat

Iih, kävin tänään kattomassa karvavauvoja. Saadaan ne kotiin itsenäisyyspäivän jälkeen!! Ihan huippusöpöjä olivat.

Niiden tämän hetkinen äiti sanoi, että Severusta (eli mustaa) oli kuulemma moni kyselly ja oisivat melkein väkisin sen halunnu ottaa."Oletko ihan varma, että ne haluaa tämän mustan", mutta hähää me kerittiin varata ensin!!! Ja Albus (eli harmaa) oli huippu ihana. Se oli ainut pitkäkarvainen ja näytti semmoselta röllipeikolta koko ajan karvat sojottaen sinne tänne :) Ihan mahtavia. Albus nukahti mun syliin tassut kattoa kohti ihan velttona ja Severus tunki nenäänsä mun nenään, kun otin sen syliin. Voi, olen niin rakastunut mun karvalapsiin.

Kävin myös ompelijalla. Sain kankaat sinne annettua ja homma lähtee etenemään. Parin viikon päästä on jo eka sovitus. Jännittää ihan turkasesti, että tuleeko siitä nyt semmoinen, kun on haaveillut, mutta uskon että jotain siitä tulee :) Ihanaa on se, että ompelija on projektista samalla tavalla innoissaan kuin minäkin, joten se piristää paljon.

Semmoista täällä. Lopuksi pienet maistiaiset meijän vauvoista, kuvat on aika kamalia, koska ne riiviöt ei suostunu olemaan paikallaan, jotta ois saanu kunnon kuvia.

Tästä se alkaa

Tänään alkaa virallisesti kaksipäiväinen muutto. Huomenna asustelemme jo omassa kodissa, hihhii.

Ja ompelijani on enkeli!! Soitti aamulla kertoakseen, että kauan etsimäni pitsit on löytyny, maksaa pirusti, mutta silti hirveen paljon vähemmän kuin kaupasta, tukkuun lähti tilaus. Muualta Suomesta niitä ei kuulemma saa, että kenellä on vaativa puku tulossa häh? :)

Mutta ensi viikolla menen otattamaan mitat, piirretään puku valmiiksi ja tadaa, ompelu voi alkaa!! Ihan mahtavaa, pikkuisen helpottaa tuota stressiä, kun on tammikuulle tulossa jotain edes päälle, ettei tarvi alasti kirmata :)

Piti tulla vaan tiedottamaan tilanne. Nyt pakkaamaan loput kamat, että on mitä kantaa iltapäivällä. HIRVEESTI ois vielä pakattavaa, vaikka joka paikka on täynnä täysiä laatikoita. Voi jeesus tätä tavaran määrää. Mielenkiintoista on myös se, että mulla ei ole siellä mihin pistää näitä tavaroita (kirjahylly, työpöytä ym. puuttuu), joten laatikko-elämää on luvassa, jos ei löydy rahaa huonekalukauppaan. Öh.

R.I.P

Vuosi sitten 23. lokakuuta oli yksi kamalimmista päivistä minun siihen astisessa elämässäni. Äitini soitti silloin aamulla kertoakseen, että rakas serkkuni oli kuollut aikaisin aamulla autokolarissa. Muistan sen vieläkin elävästi, olin anoppilassa Kauhajoella ihan yksin ja heräsin aamulla siihen puheluun.

Koin silloin hirveää syyllisyyttä siitä, että ennen serkun kuolemaa olin nähnyt häntä viimeksi yli puoli vuotta sitten. Vuosi on sen verran parantanut haavoja, että tiedän sen olevan vain surullinen totuus, mutta ihmisiä kaipaa eniten silloin, kun he ovat jo poissa luotamme.

Muistan sinua tänään rakas serkkuni. Muistan sinua jokainen päivä. Meillä kaikilla on sinua hirmuinen ikävä.