R.I.P

Vuosi sitten 23. lokakuuta oli yksi kamalimmista päivistä minun siihen astisessa elämässäni. Äitini soitti silloin aamulla kertoakseen, että rakas serkkuni oli kuollut aikaisin aamulla autokolarissa. Muistan sen vieläkin elävästi, olin anoppilassa Kauhajoella ihan yksin ja heräsin aamulla siihen puheluun.

Koin silloin hirveää syyllisyyttä siitä, että ennen serkun kuolemaa olin nähnyt häntä viimeksi yli puoli vuotta sitten. Vuosi on sen verran parantanut haavoja, että tiedän sen olevan vain surullinen totuus, mutta ihmisiä kaipaa eniten silloin, kun he ovat jo poissa luotamme.

Muistan sinua tänään rakas serkkuni. Muistan sinua jokainen päivä. Meillä kaikilla on sinua hirmuinen ikävä.

Valmistuu?? Ei.

Arvatkaas kuka muuten väsäsi tänään esseetä 6 tuntia!! Piru, että olen ylpee itestäni. Valmista tekstiä on siis 1,5 sivua..(huokaus) ja muuten tekstiä on 5-6 (kirjasta kirjoitettua, pitää vielä muokkailla ja tunkea omaa höttöä sekaan + lukea noita muitankin lähteitä, mut kun tuo p&c pitäis palauttaa, niin selasin sen läpi ja kirjoitin kaiken mikä tuntui semmoselta, että voi palauttaa sen huomenna) EHKÄ SE JOPA VALMISTUU AJOISSA. Tai sitten ei.

Saatiin laatikoita(pahvi) kaverilta lainaan, onneksi. Kirjahylly on puoliväliin tyhjenetty ja mulla on jo 5 pahvilaatikkoa täynnä. Että joo, meijän laatikot ei ihan riittäny. Mutta nyt on pirusti laatikoita, siihen puuhaan lähden nyt. Harmittaa, kun tulee tuo Kuopion reissu väliin typerästi, niin jää tuo essee kesken nyt, kun ois intoa tehdä sitä. Meininkinä on siis: päivisin esseetä, illalla pakkausta.

Mutta jospa se tästä.

Mies on paras

Piti tulla tänne kirjoittamaan välillä hyviäkin juttuja, ettei mene aina vaan miehen haukkumiseksi. Se mussukka nimittäin teki mulle eilen ruokaa kymmeneltä illalla, kun mulla oli nälkä. Ja sitten yöllä peitto oli ihan viturallaan ja se heräsi kesken unien laittamaan sen mulle kohdalleen. On se rakas mussu pupunen. Enkä minä sitä ole ansainnut mitenkään.

Trallalaa

Kutsut lähti postiin eilen...JÄNSKÄTTÄÄ! Meneekö oikeille ihmisille, onko edes oikeat osoitteet, nimet..ja mitä ihmiset on niistä mieltä?!?

ja miksi ei voi jo taudit ja muut vaivat mennä pois...haluan olla terve taas, saankosaankosaanko??

Elämä on möllötystä.

Muruja.

Meillä on kivaa :D Ajattelin vaan ilmoittaa, kun on niin masentavia viestejä :)

Järjettömän kipeä olen koko ajan, se ei ole kivaa. Mutta miehen kanssa on mukavaa :)