Ilmeisesti avautumiseni auttoi.

Mies sai tänään töitä.

Mikä saatana siinä on, että ei tuo mies kelpaa töihin vaikka kuinka haluis?!?! Suoraan sanottuna mikä VITTUPERKELE siinä on, että kaikki myöhemmin valmistuneetkin otetaan töihin ja haastatteluihin ja vaikka kuinka kävis kysymässä pomoilta, että onko jotain vai eikö oo ja missä ois ja millon ois ja suurin piirtein matelee siellä, niin ne ei voi edes KERTOA niistä paikoista?!?

Sanosivat nyt SUORAAN, jos eivät ikinä aio ottaa töihin niin voitas lähteä täältä jonnekin HEVON PERSEESEEN eikä tarviis enää ikinä pyllistääkään tänne päin.

NYT MUUTEN IHAN PIKKASEN ÄRSYTTÄÄ.

Ei mulla muuta.

Hihitystä

Repäistiin oman rakkaani kanssa tänään oikein kunnolla ja käytiin sormus-ostoksilla. Ensimmäisen kerran tosiaan sormuksia kokeiltiin tammikuun lopulla Espoossa ja silloin myyjä oli aivan kamala. Ei sanonut koko aikana yhtään mitään, ojenteli vaan sormuksia!!! Tuli ihan pikkasen vaivautunut olo siellä..varsinkin kun elämäni ensimmäistä kertaa menin liikkeeseen sanoen "vihkisormuksia katseltaisiin" vähän ujona, niin vastauksena oli vaan tyhjä katse ja hiljaisuus! Hurraa Etelä-Suomi...

No eipä sen jälkeen pitkään aikaan tehny mieli katsella yhtään mitään..nyt sitten huomisten messujen takia kaupoissa on alet meneillään, joten sain höynäytettyä puoliskonkin mukaan. Ja TADAA, meikä osti sormuksen!!! Tai siis en ostanut vielä vaan tilasin...nyt on sitten vähän semmoinen hömelö olo, että ihanko totta se näin helposti kävi ja onkohan se nyt sitten yhtään hyvä..mutta sellainen se oli mitä olen oikeastaan aina katsellut ja vaikka hintaa on, niin on se kuitenkin laadukas ja pitäisi kestää loppu elämän. Eli timankeja sain!! Äitille piti heti soittaa, ja se vaan totesi, että "höööh, ei mullakaan ole timatteja" :D:D Mutta mulleppa tulee! :) Ja olihan se vähän kallis, mutta budjetissa pysyttiin. Ja intona täällä olen :D Yritin etsiskellä kuvaa netistä, ja jos muistan mallinron oikein niin tällainen on tulossa:

ihanuus..

Elämä on hullua :)

Ainiin, näen muuten nykyään melkein joka yö jotain unta häistä..yleensä olen nähnyt sellaista unta, missä menen naimisiin, muttei ole hajuakaan että kenen kanssa..Ja monta yötä olen nähnyt unia ex-poikaystävistä..kahjoa :D
Viime yönä näin sitten sellaista unta, että tein matikan laskuja alttarilla ennen vihkimistä kun odottelin juhlan alkamista..ja sitten lopulta kun piti lähteä eteiseen odottelemaan vihkimisen alkua, niin kaasoni ei päässytkään mun avuksi ja sitten eräs toinen ystäväni tuli mukaan ja lopulta seisottiin siellä eteisessä oven takana ja hevi-biisit pauhasi (meillä oli monta hevi-kappaletta häämarsseina) ja mietittiin siellä, että minkä biisin aikana hänen oli tarkoitus mennä sisälle ja milloin minun ja lopulta minä jäin sinne ihan yksin ja arvuuttelin, että milloinkohan mun pitäis mennä ja laahuskin oli päin helvettiä ja lopulta en saanut ovia auki...että justjust, tosi tervettä meininkiä :) :)

..

Helvetti..

Ystävilleni..

Ajattelin tulla sanomaan, että olette rakkaat ystäväni aivan ihania ja en KOSKAAN voisi kuvitella elämääni ilman teitä. Pelastatte päiväni joka hetki pelkällä olemassa olollanne ja iloitsen suunnattomasti, että saan tuntea teidänlaisianne ihmisiä. Kiitos siis siitä, että saan olla ystävänne ja toivottavasti edes joskus voin auttaa teitä yhtä paljon kuin te minua.

Kiitos kaikista nauruista ja mukavista hetkistä, kiitos myös kaikista itkuista ja suruista. Kiitos siitä, että minulla on aina joku jolle soittaa, kun on vaikeaa ja kiitos siitä, että yleensä te kaikki olette valmiita kuuntelemaan huoliani tai ajatuksiani ajasta ja paikasta riippumatta.

Kiitos tuesta ja ymmärryksestä, kiitos myös järkevistä ajatuksista ja siitä, että saatte minut joskus järkiini, jos hourailen jossain ihan muualla.

Anteeksi, että en aina ole paikalla tai ymmärrä tai kuuntele teitä kunnolla. Pyydän kärsivällisyyttä ja toivon, että sanotte minulle suoraan, jos olen teitä joskus loukannut tai en ole tarpeeksi tukena.

Tiedän, että tänään ei ole ystävänpäivä, mutta teki vaan mieli tulla kertomaan tämä teille. Anteeksi, etten muista sanoa näitä asioita tarpeeksi usein ja silloin kun olisi aihetta.

Olette minulle tärkeitä.