Ajattelin tulla sanomaan, että olette rakkaat ystäväni aivan ihania ja en KOSKAAN voisi kuvitella elämääni ilman teitä. Pelastatte päiväni joka hetki pelkällä olemassa olollanne ja iloitsen suunnattomasti, että saan tuntea teidänlaisianne ihmisiä. Kiitos siis siitä, että saan olla ystävänne ja toivottavasti edes joskus voin auttaa teitä yhtä paljon kuin te minua.
Kiitos kaikista nauruista ja mukavista hetkistä, kiitos myös kaikista itkuista ja suruista. Kiitos siitä, että minulla on aina joku jolle soittaa, kun on vaikeaa ja kiitos siitä, että yleensä te kaikki olette valmiita kuuntelemaan huoliani tai ajatuksiani ajasta ja paikasta riippumatta.
Kiitos tuesta ja ymmärryksestä, kiitos myös järkevistä ajatuksista ja siitä, että saatte minut joskus järkiini, jos hourailen jossain ihan muualla.
Anteeksi, että en aina ole paikalla tai ymmärrä tai kuuntele teitä kunnolla. Pyydän kärsivällisyyttä ja toivon, että sanotte minulle suoraan, jos olen teitä joskus loukannut tai en ole tarpeeksi tukena.
Tiedän, että tänään ei ole ystävänpäivä, mutta teki vaan mieli tulla kertomaan tämä teille. Anteeksi, etten muista sanoa näitä asioita tarpeeksi usein ja silloin kun olisi aihetta.
Olette minulle tärkeitä.
2 kommenttia:
Kiitos samoin sinulle, että olen saanut tuollaisen ystävän kuin sinä. Parempi yksi todellinen ystävä kuin monta epätodellista vai miten se meni... :)
Jo aamulla tuli sellainen olo, että soitanpas sinulle. Mutta ei ollut oikein asiaa. Ja sinä varmaan vielä nukut... :)
Joku perkeleen roska lensi silmään.
*rutistus*
Lähetä kommentti