Pitkästä aikaa

En ole käynyt kirjoittamassa mitään pitkään aikaan, koska suoraan sanottuna ei ole ollut mitään uutta kirjoitettavaa. Maaliskuu meni sairastaessa ja osa huhtikuun alkuakin, joten edellinen postaus kävi aivan hyvin jokaiseen päivään.

Nyt elellään jänniä aikoja, gradu on lähdössä ensi viikolla proffalle luettavaksi ja toukokuun alkuun mennessä tarkistettavaksi. Sit pitäisi tehdä vielä 3 esseetä ja se on siinä. Tämä kaikki toivottavasti kesäkuun alkuun mennessä ja meikäläinen voisi juhlia maisterin papereita juhannuksena! Melkein jo hymyilyttää, mutta vielä on tosi paljon tehtävää. Pitäisi nyt saada nuo esseet kirjoitettua samalla draivilla tuon gradun perään, niin ei jäisi tekemättä.

Työnhaku on kans alkanut, viime viikolla pistin ensimmäisiä hakemuksia menemään ja tällä viikolla pitäisi aktivoitua lisää. Mollissa olevien paikkojen lisäksi pitäisi laittaa avoimia hakemuksia menemään ympäri kaupunkia. En tiedä tuleeko tästä mitään ja epätoivo iskee, mutta pakko on yrittää.

Jospa löydänkin itseni kenkämyyjän paikalta :) Olisi ainakin miellyttävä työskentely-ympäristö. Ellei huomioida sitä, että ostaisin itse sieltä vaan koko ajan....

Karhunpoika sairastaa

..häntä hellikäämme.

Ollaan sitten molemmat oltu sairaina maanantaista asti. Kuumetta pukkaa ja miehellä tosi paha yskä ja nuha. Mukavaa on sairastaa yhdessä, niin ei tarvitse yksin kärsiä, mutta on tämä ahdistavaa. Mun oli tarkoitus tällä viikolla keskittyä graduun. Kalenterissa oli vihdoin ihan vapaata ja seminaari lähestyy kovaa vauhtia. No paskat minä ole mitään jaksanut tehdä. Maataan vaan molemmat peiton alla ja katsotaan piirrettyjä :). Ahdistaa ihan kunnolla tuo graduhomman venyminen taas. Mun oli tarkoitus saada tuo jo melkein valmiiksi!! Suoraan sanottuna vituttaa.

Mä en tiedä mitä mä siellä seminaarissa esittelen, kun ei mulla ole mitään kokonaan valmiina? Aaargh. Tarvitsen apua. Viekää tämä tauti pois.

1. Hääpäivä

 

30.1.2011

Mies ilmoitti mulle pari päivää aikaisemmin, että me lähdetään viikonlopuksi johonkin ja mukaan tulisi pakata jotain lämmintä, siistiä ja yöpymiseen sopivaa. Meikäläinenhän siitä sitten riemastui ikihyviksi. Käytin sitten sen pari päivää kyselemällä kaikkea tärkeää ja vähemmän tärkeää. Kissojen hoidosta onneksi kysyin, koska eihän se rakas sitä ollut älynnyt lainkaan ajatella (huomaa kuka meistä yleensä hoitaa nämä matkajärjestelyt), mutta rakkaan ystävän avustuksella saatiin onneksi kissojenkin hoito järjestymään ja päästiin matkaan.

Lauantaina 29.päivä sitten aamulla lähdettiin ja pienen pieni aavistus matkan määränpäästä mulla oli olemassa, mutta mistä sitä ikinä tietää! Päivä oli kaunis ja luminen ja autossa kuunneltiin Nightwishiä ja Johanna Kurkelaa :) Tulomatkalla sain muuten jo kuunnella hääpäivän kunniaksi vähän Stellaakin, mutta menomatkalla en, koska se miehen mielestä on liian synkkää musaa :)

Ja matka jatkui, tässä vaiheessa mä jo vähän hymyilin tietäväisenä kuskille, koska hirveesti ei muita vaihtoehtoja ollut :) Ja oikeassa olin!!

Menimme siis viettämään hääpäiväviikonloppua samaan paikkaan, jossa vietimme häämme tasan vuosi sitten. Voi miun oma muru :) Kaiken huipuksi se murmeli oli varannu meille täsmälleen saman mökin, kuin vuosi sitten. Tuli kyllä vähän itku silmään siinä lumisateessa kävellessä, koska jysähti jotenkin isosti tajuntaan se, että siitä kaikesta ihanasta oli oikeesti kulunut aikaa jo vuosi!! Ja se paikka oli edelleen aivan ihana..siellä toki muistivat meidät ja tiedoissa luki, että hääpäivän vietossa ollaan. Toivottivat meidät oikein lämpimästi tervetulleiksi ja mökissä istahdettiin sohvalle ja katsottiin toisiamme pitkään. Täällä sitä nyt ollaan, ihan kahdestaan. Tuntui mukavalle :)

Lähdettiin oikeastaan samantien ulos kävelemään, koska lumisade alkoi olla jo aika sankkaa ja haluttiin vielä saada vähän valokuvia otettua. Kävimme siis hiipparoimassa ympäri "tiluksia" ja kuvailimme itseämme kaikissa niissä samoissa paikoissa kuin vuosi sitten. Toki vähän erilaisissa vermeissä, mutta oli kyllä tosi hauskaa. Otettiin pusukuvia ja höpsöiltiin oikein kunnolla. Lunta oli aika paljon enemmän kuin viime talvena, joten oli melkoinen työ päästä varsinkin sinne ylös kallioseinämän viereen, mutta päästiin me sinne viimein. Mietin vaan siinä lumessa kahlatessa, että teinkö mä tämän saman ihan oikeasti vuosi sitten hääpuvussa :) Muistan varmaan aina niiden muutaman pikkutytön ilmeen, kun vuosi sitten hääpuvussani lumihangesta ilmestyin heidän eteensä kesken valokuvaussession :)

Täällä siis valokuvia otettiin vuosi sitten ja melkoinen kipuaminen sinne olikin!

Sittenpä tultiin takaisin mökille ja mentiin saunaan. Tällä kertaa kokeiltiin myös mökkiin kuulunut poreamme, koska se vuosi sitten jäi kiireessä kokeilematta :) Ihan mukavahan tuo oli, kaksi ihmistä mahtui jopa ammeeseen ilman karmeeta tsunamia :). Pieni tsunami toisaalta koettiin suihkun kanssa, kun viemäri olikin vähän tukossa ja ihanasti suihkun lattia lainehti saunomisen jälkeen. Noh, siitäkin selvittiin. Saunomisen jälkeen möllötettiin kainalossa ja itse asiassa katsottiin pieni pätkä taitoluistelua telkkarista, romanttista sinänsä. Kohta olikin vuoro pynttäytyä parhaimpiinsa ja lähdettiin ravintolalle syömään. Meille oli siellä varattu vähän ruokaa erään toisen seurueen noutopöydästä ja ruoka oli järjettömän hyvää!!! Häistä tuttua viiniäkin juotiin ja jopa meikäläinen joi punkkua mielellään. Taisin löytää suosikki-punaviinini. Syötiin ihan rauhassa melkein pari tuntia ja seurattiin vähän haikein mielin juhlapaikalla vietettyjä häitä. 

Sitten olikin aika mönkiä takaisin mökkiin ja oman kullan kainaloon. Puolen yön jälkeen vaihdettiin pieniä lahjoja, mies antoi mulle huomenlahjaani kuuluvat korvakorut hääpäivälahjaksi. Aivan ihanat!! Aamulla nukuttiin oikein pitkään ja puolilta päivin käytiin kirjautumassa pihalle ja lähdettiin kohti kotia. Juhlapaikalta toivottivat tervetulleeksi myös ensi vuonna. Saa nähdä tuleeko tästä perinne :) Ensi vuonnahan on minun vuoroni järjestää tuolle muruselleni jotain mukavaa.

Kotiin saavuttiinkin sitten Hesen kautta, koska mies oli mulle vakuutellut koko edellisen viikon, että hääpäivänä on vuorossa pilkkimistä (selityksenä lämpimille vaatteille), lumitöiden tekemistä (ah kuinka ihanan romanttista yhdessä) ja ruokaa (mennään Heselle). Pitihän se Hese sitten toteuttaa, joten hääpäivänämme tosiaan istuttiin kotona ruokapöydän ääressä ja syötiin kerrosaterioita :) Ihan vähän nauratti siinä tilanteessa ja pakkohan siitä kuvakin oli ottaa, jotta on todistusaineistoa myöhemmin! Mies uhosi ainakin kertovansa asiasta töissä: "hääpäivänä tarjosin vaimolle ruuat heseltä" -tarina, vois melkeinpä olla jo legendan ainekset koossa :)

Ihan pieni ero tuohon lauantai-iltaiseen järkyttävän hyvään ruokaan :)

Kaiken kaikkiaan oli aivan mahtava viikonloppu ja rakastuin mieheeni kyllä lisää, jos se vaan on enää ylipäätään mahdollista. Mun rakas on aivan mieletön ja en vaan voi käsittää, miten hyvä se on mulle. Paras mies ikinä ja mun elämäni rakkaus. Kiitos kulta!

Sinä vain, sinä vain

saat mut luottamaan

meillä on aikaa.

 

Sinä vain, sinä vain

saat mut tuntemaan

että mä kelpaan.

Arpapeliä

Meinasinpa kirjoittaa jotain meidän ekasta hääpäivästä ihan muutaman kuvan kera, mutta tämä systeemi jostain syystä kääntää kaikki liittämäni kuvat päin helvettiä, joten en sitten jaksa tapella tämän kanssa. Bläh, olkoon. Jos joku osaa neuvoa, miten tähän saa liitettyä kuvia ilman, että tämä kääntää ne kuvat väärin päin, niin hienoa. Ihan arpapeliä nimittäin tuntuu olevan.

GRADU GRADU GRADU

Vois jopa sanoa, että mulla räjähtää kohta pää.

Toisaalta siitä asiasta vois jopa olla iloinen, että gradutiedostossa on nyt 63 sivua ja niistä sentään vain n. 10 sivua on kaikkea sisällyslähde-sälää. Että onhan tuossa jo tekstiäkin hitto vie!! Ja siellä on jopa melkein valmistakin tekstiä aika paljon, koska mie kirjoitan aika paljon valmiiksi kerralla. Tai siis lähinnä säädän niitä kappaleita ym. aika paljon yksi kerrallaan. 

Mulla oli tarkoitus, että toi ois jotenkin valmis maaliskuussa. Ainakin sellainen ehkä-versio. Melekeinhän tuo meinaa tulla kiire. Mutta MINÄ YRITÄN. Meijän perhe nimittäin kaatuu rahallisesti omaan mahdottomuuteensa, jos mie en tuota tee ja saa rahaa jostain kohta. Mies varmaan heittää mut kohta pihalle, kun vaimo tuottaa vaan miinusta. Ei hjyvä. Pitää varmaan lähteä kohta myymään itseään tai kerjuulle.

muoks. 68 sivua!