1. Hääpäivä

 

30.1.2011

Mies ilmoitti mulle pari päivää aikaisemmin, että me lähdetään viikonlopuksi johonkin ja mukaan tulisi pakata jotain lämmintä, siistiä ja yöpymiseen sopivaa. Meikäläinenhän siitä sitten riemastui ikihyviksi. Käytin sitten sen pari päivää kyselemällä kaikkea tärkeää ja vähemmän tärkeää. Kissojen hoidosta onneksi kysyin, koska eihän se rakas sitä ollut älynnyt lainkaan ajatella (huomaa kuka meistä yleensä hoitaa nämä matkajärjestelyt), mutta rakkaan ystävän avustuksella saatiin onneksi kissojenkin hoito järjestymään ja päästiin matkaan.

Lauantaina 29.päivä sitten aamulla lähdettiin ja pienen pieni aavistus matkan määränpäästä mulla oli olemassa, mutta mistä sitä ikinä tietää! Päivä oli kaunis ja luminen ja autossa kuunneltiin Nightwishiä ja Johanna Kurkelaa :) Tulomatkalla sain muuten jo kuunnella hääpäivän kunniaksi vähän Stellaakin, mutta menomatkalla en, koska se miehen mielestä on liian synkkää musaa :)

Ja matka jatkui, tässä vaiheessa mä jo vähän hymyilin tietäväisenä kuskille, koska hirveesti ei muita vaihtoehtoja ollut :) Ja oikeassa olin!!

Menimme siis viettämään hääpäiväviikonloppua samaan paikkaan, jossa vietimme häämme tasan vuosi sitten. Voi miun oma muru :) Kaiken huipuksi se murmeli oli varannu meille täsmälleen saman mökin, kuin vuosi sitten. Tuli kyllä vähän itku silmään siinä lumisateessa kävellessä, koska jysähti jotenkin isosti tajuntaan se, että siitä kaikesta ihanasta oli oikeesti kulunut aikaa jo vuosi!! Ja se paikka oli edelleen aivan ihana..siellä toki muistivat meidät ja tiedoissa luki, että hääpäivän vietossa ollaan. Toivottivat meidät oikein lämpimästi tervetulleiksi ja mökissä istahdettiin sohvalle ja katsottiin toisiamme pitkään. Täällä sitä nyt ollaan, ihan kahdestaan. Tuntui mukavalle :)

Lähdettiin oikeastaan samantien ulos kävelemään, koska lumisade alkoi olla jo aika sankkaa ja haluttiin vielä saada vähän valokuvia otettua. Kävimme siis hiipparoimassa ympäri "tiluksia" ja kuvailimme itseämme kaikissa niissä samoissa paikoissa kuin vuosi sitten. Toki vähän erilaisissa vermeissä, mutta oli kyllä tosi hauskaa. Otettiin pusukuvia ja höpsöiltiin oikein kunnolla. Lunta oli aika paljon enemmän kuin viime talvena, joten oli melkoinen työ päästä varsinkin sinne ylös kallioseinämän viereen, mutta päästiin me sinne viimein. Mietin vaan siinä lumessa kahlatessa, että teinkö mä tämän saman ihan oikeasti vuosi sitten hääpuvussa :) Muistan varmaan aina niiden muutaman pikkutytön ilmeen, kun vuosi sitten hääpuvussani lumihangesta ilmestyin heidän eteensä kesken valokuvaussession :)

Täällä siis valokuvia otettiin vuosi sitten ja melkoinen kipuaminen sinne olikin!

Sittenpä tultiin takaisin mökille ja mentiin saunaan. Tällä kertaa kokeiltiin myös mökkiin kuulunut poreamme, koska se vuosi sitten jäi kiireessä kokeilematta :) Ihan mukavahan tuo oli, kaksi ihmistä mahtui jopa ammeeseen ilman karmeeta tsunamia :). Pieni tsunami toisaalta koettiin suihkun kanssa, kun viemäri olikin vähän tukossa ja ihanasti suihkun lattia lainehti saunomisen jälkeen. Noh, siitäkin selvittiin. Saunomisen jälkeen möllötettiin kainalossa ja itse asiassa katsottiin pieni pätkä taitoluistelua telkkarista, romanttista sinänsä. Kohta olikin vuoro pynttäytyä parhaimpiinsa ja lähdettiin ravintolalle syömään. Meille oli siellä varattu vähän ruokaa erään toisen seurueen noutopöydästä ja ruoka oli järjettömän hyvää!!! Häistä tuttua viiniäkin juotiin ja jopa meikäläinen joi punkkua mielellään. Taisin löytää suosikki-punaviinini. Syötiin ihan rauhassa melkein pari tuntia ja seurattiin vähän haikein mielin juhlapaikalla vietettyjä häitä. 

Sitten olikin aika mönkiä takaisin mökkiin ja oman kullan kainaloon. Puolen yön jälkeen vaihdettiin pieniä lahjoja, mies antoi mulle huomenlahjaani kuuluvat korvakorut hääpäivälahjaksi. Aivan ihanat!! Aamulla nukuttiin oikein pitkään ja puolilta päivin käytiin kirjautumassa pihalle ja lähdettiin kohti kotia. Juhlapaikalta toivottivat tervetulleeksi myös ensi vuonna. Saa nähdä tuleeko tästä perinne :) Ensi vuonnahan on minun vuoroni järjestää tuolle muruselleni jotain mukavaa.

Kotiin saavuttiinkin sitten Hesen kautta, koska mies oli mulle vakuutellut koko edellisen viikon, että hääpäivänä on vuorossa pilkkimistä (selityksenä lämpimille vaatteille), lumitöiden tekemistä (ah kuinka ihanan romanttista yhdessä) ja ruokaa (mennään Heselle). Pitihän se Hese sitten toteuttaa, joten hääpäivänämme tosiaan istuttiin kotona ruokapöydän ääressä ja syötiin kerrosaterioita :) Ihan vähän nauratti siinä tilanteessa ja pakkohan siitä kuvakin oli ottaa, jotta on todistusaineistoa myöhemmin! Mies uhosi ainakin kertovansa asiasta töissä: "hääpäivänä tarjosin vaimolle ruuat heseltä" -tarina, vois melkeinpä olla jo legendan ainekset koossa :)

Ihan pieni ero tuohon lauantai-iltaiseen järkyttävän hyvään ruokaan :)

Kaiken kaikkiaan oli aivan mahtava viikonloppu ja rakastuin mieheeni kyllä lisää, jos se vaan on enää ylipäätään mahdollista. Mun rakas on aivan mieletön ja en vaan voi käsittää, miten hyvä se on mulle. Paras mies ikinä ja mun elämäni rakkaus. Kiitos kulta!

Sinä vain, sinä vain

saat mut luottamaan

meillä on aikaa.

 

Sinä vain, sinä vain

saat mut tuntemaan

että mä kelpaan.

Arpapeliä

Meinasinpa kirjoittaa jotain meidän ekasta hääpäivästä ihan muutaman kuvan kera, mutta tämä systeemi jostain syystä kääntää kaikki liittämäni kuvat päin helvettiä, joten en sitten jaksa tapella tämän kanssa. Bläh, olkoon. Jos joku osaa neuvoa, miten tähän saa liitettyä kuvia ilman, että tämä kääntää ne kuvat väärin päin, niin hienoa. Ihan arpapeliä nimittäin tuntuu olevan.

GRADU GRADU GRADU

Vois jopa sanoa, että mulla räjähtää kohta pää.

Toisaalta siitä asiasta vois jopa olla iloinen, että gradutiedostossa on nyt 63 sivua ja niistä sentään vain n. 10 sivua on kaikkea sisällyslähde-sälää. Että onhan tuossa jo tekstiäkin hitto vie!! Ja siellä on jopa melkein valmistakin tekstiä aika paljon, koska mie kirjoitan aika paljon valmiiksi kerralla. Tai siis lähinnä säädän niitä kappaleita ym. aika paljon yksi kerrallaan. 

Mulla oli tarkoitus, että toi ois jotenkin valmis maaliskuussa. Ainakin sellainen ehkä-versio. Melekeinhän tuo meinaa tulla kiire. Mutta MINÄ YRITÄN. Meijän perhe nimittäin kaatuu rahallisesti omaan mahdottomuuteensa, jos mie en tuota tee ja saa rahaa jostain kohta. Mies varmaan heittää mut kohta pihalle, kun vaimo tuottaa vaan miinusta. Ei hjyvä. Pitää varmaan lähteä kohta myymään itseään tai kerjuulle.

muoks. 68 sivua!

Uusi vuosi

Niin se lähti taas uusi vuosi käyntiin ja kohta on tämäkin kuukausi jo puolessa! Mihin hittoon se aika oikein sujahtaa? Meillä meni vuoden vaihtuminen jotenkin tosi nopeasti, anoppiloissa juhlittiin joulua molemmilla puolilla Suomea ja sitten suoraan lomailemaan pohjoiseen. Edellisen kerran olen ollut pitempään ja kunnolla kotona joulukuun puolivälissä. Huh, vähän tuo oli jo ikävä kotiin. Reissu oli kyllä tosi mukava ja joulutkin oli ihan jees, mutta on se koti aina koti. Kissaraukatkin oli 2 viikkoa mummolassa ja ovat olleet ihan jumissa koko päivän. Nyt vasta tuntuvat rauhoittuvan, koti tuntuu varmaan vieraalta.

Viime vuosi tuntui menevän ohi vielä aikaisempaa nopeammin. Alku vuosi meni häiden suunnittelussa ja omien häiden jälkeen tuntui, että häitä kaveripiirissä oli melkeinpä kuukauden välein, muutama vauvakin syntyi :) Kaasoiltuakin tuli taas, siitä on tullut jo melkeinpä joka vuotinen perinne :). Kesä hujahti tänäkin vuonna vapaaehtoishommien merkeissä ja syksyllä vihdoin sain graduakin etenemään pitkästä aikaa. 

Tänä vuonna pitäisi ryhdistäytyä ja tehdä vihdoin tuo gradu. Ja oikeasti tässä ihan parin kuukauden sisällä. Eli ei ole ainakaan vapaa-ajan ongelmia tiedossa. Muutaman viikon päästä vietetään myös miehen ja minun ensimmäistä hääpäivää. Hih, jännittää vähän, että mitä se mies on keksinyt ja onko keksinyt mitään. Sovittiin nimittäin, että tänä vuonna on miehen vuoro järkätä jotain yllätystä ja ensi vuonna minun. Vuorotellen sitten jatketaan hamaan tulevaisuuteen. On mukava ajatus, että aina on toiselle jotain yllätystä vuorossa. Ja nimenomaan niin, että ei mitään lahjoja välttämättä tarvita, vaan aina jotain yhteistä tekemistä, vaikka ihan jotain pientä. Yhteinen aika on kuitenkin se tärkein lahja.

Odotan myös mielenkiinnolla ja innostuksella parin viikon päästä toteutettavaa tyttöjen reissua. Lähdetään opiskelukaverin kanssa viikonlopuksi toiselle puolelle Suomea toisen opiskelukaverin luo. Mukavaa, että vihdoin saadaan aikaiseksi tuokin reissu toteuttaa. Muuten keväälle ei tuon gradun lisäksi ihmeitä ole luvassa. Yhdistyshommat tulee viemään aikaa ihan älyttömästi ja sitä odotankin ihan mielenkiinnolla. Jänniä aikoja eletään! :)

Työtön opiskelija

Kirjaimellisesti.

Lähetin juuri irtisanomisilmoituksen työnantajalle huomisesta alkaen. Puhuttiin tänään puhelimessa ja tulimme siihen tulokseen, että mun on järkevämpää irtisanoutua kuin roikkua listoilla. Olen siis jo puoli vuotta ollut kotona koulun takia ja vielä pari kuukautta olisi kulunut samalla tavalla. Työnantaja antoi siis ymmärtää, että heidän kannaltaan on helpompaa, jos lähden pois -> jos ei ole aikomusta tulla kohta töihin. JA eivät pysty lupaamaan mulle kunnolla töitä vaikka sinne menisinkin, koska muitakin on töissä ja ei mulle rahallisesti riitä pari päivää kuussa. Ja valmistumiseni ei olisi vaikuttanut palkkaan mitenkään ja tarkoitukseni on saada töitä muualta. Vähän tuo kirpaisi, mutta ymmärrän heidän pointtinsa ja ei tuo kovin edullista olisi ollut mullekaan, koska siinä vaiheessa kun valmistun, olisi tuolla ajatuksella/sopimuksella ollut taloudellisesti järkevämpää olla työttömänä kuin tehdä paria päivää kuussa töitä.

Hassulta se silti tuntuu. 2 vuotta kuitenkin tuolla olin, vaikka viimeiset puoli vuotta olinkin lähinnä kotona. "Mitäs nyt?" -ajatukset risteilevät päässä. Toisaalta nyt pitäisi oikeasti saada tuo gradu valmiiksi ja hakea sitten oikeita töitä jostain. Opiskelukaveri kertoi just avoimesta työpaikasta sen työpaikalla toisella puolella Suomea, mutta sekin ois jo tammikuussa. Hitto.

Onneksi työnantaja lupasi hyvän työtodistuksen ja kertoi heidän olevan työhöni tyytyväisiä. Että ei sentään ihan huonosti mennyt :)

Nyt on sitten tulevaisuus ihan avoin. Vähän pelottaa.